Unelias Helsingissä lauantai, Hel 6 2010 

1 sakajo 10:39 pm

Voi Kiesus! Miten ihminen voikaan olla näin väsynyt? Eihän mulla ole edes lapsia valvottamassa!

Saatiin eilen vihdoin postissa vuokrasopimus ja liuta papereita. Laskettiin, että muutettuamme olemme asioineet kuuden eri firman kanssa: vuokranvälittäjän, vuokraajan, isännöinnin, avaintenluovuttajan, kiinteistöhuollon ja vuokranmaksusta huolehtivan firman.

Tänään päätimme vähän humputella ja teimme pienen oman design district -haaveilukierroksen Punavuoren ja Eiran putiikeissa. Laiskuuttamme söimme kierroksemme päätteeksi ulkona. Mitään muuta ei sitten olekaan kamalasti kyennyt tekemään. Päivällislounas jämähti massuun ja tämän karhun tekis mieli käpertyä talviunille näkemään paheellisia kulutusunia kivojen kauppojen tarjonnasta.

 

Internetin Ihmemaan tuuliin… keskiviikko, Hel 3 2010 

1 sakajo 10:53 pm

Voihan perska! Kaikki katosi. Koetamme referoida.

Tässä kohtaa Kirjeiden kirjoittaja analysoi tulevaa asuntoaan, jonka vuokrasopimus ei lupauksista huolimatta ole tippunut postiluukusta. Kirjeiden kirjoittaja analysoi asunnonetsintäprojektia ja asuntojen plussa/miinusluokittelua. Ja tunsi huonoa omatuntoa siitä, että muuttanee uuteen asuntoon. Kavereille on noloa selittää, ettei asukaan ihanassa vanhassa, hyvin kunnostetussa, kauniissa ja tyylikkäässä.

Sitten Kirjeiden kirjoittaja toteaa, että on hurahtanut sisustusblogeihin ja verkkokauppoihin ja himoaa uuden asunnon sisustamista.

Ja lopuksi hän pohtii, onko tässä blogissa järkeä, kun tunteista ja tuoksuista ei enää ilkeä kertoa. Hajuton, väritön, mauton. Haluaako sitä kukaan lukea. Onko sillä dokumentaarista arvoa. Josko sitten vain neule-, käsityö-, askartelu- ja sisustusblogi? Aivotonta hömppää, eikä sanaakaan tosiminästä tai töistä?

 

Elämme jännittäviä aikoja torstai, Tam 21 2010 

1 sakajo 6:58 pm

Pyysimme joitakin tovereita kylään männälauantaina ihan vain sormusten ja muutaman muun pienen merkeissä.

Olipa huippukivaa nähdä taasen ihmisiä, vaikka bileissä aina vähän vähänlaisesti ehtii kaikkien kanssa rupatella.

(huomatkaa epäromanttisen minän suklaakakun päälle taituroimat syrämmet;)

Bileissä luontaisesti tuli puhetta sormuksista. Tässä viimeisen kuukauden aikana olen koettanut muutamaan kertaan tiivistää olennaisen pariin lauseeseen, kun sitä on kysytty. Luontaisesti moni kysyy, että no koskas ne häät on. Sormusten ostamista (ja vaihtamista – vaikkei me kyllä vaihdettukaan, itse ostettiin ja itse pistettiin käteen) on tupattu pitämään muutaman vuosisadan ajan kihlauksen merkkinä. Kihlaus puolestaan on perinteinen sana sille lupaukselle, jossa sovitaan avioliitosta. Tuntuu petturimaiselta kysyjää kohtaan vastata tuollaiseen kysymykseen, etten mä ihan oikeasti ole toistaiseksi luvannut mennä kenenkään kanssa naimisiin. Joskaan en ole oikeastaan myöskään ehdottomasti siitä kieltäytynyt. Olen luvannut hankkia verorahoilla nätit korut. Ja näin on tehty. On mua kyllä kosittu – joskus rakkauden ensihuumassa useampia vuosia sitten. Taisin vastata, että katsellaan ;)

Toinen ihmettelyn aihe on se, että miten me nyt tällaista mentiin tekemään, kun allekirjoittanut tunnetaan toisinaan hieman kriittisestä suhteestaan sitoutumisiin. Tällaisiinkin ihmettelyihin tuntuu epäreilulta vastata, että no miksikäs ei olisi käytetty veronpalautusta korkoa kasvamattomaan, mutta rahaksi yhä vaihdettavaan omaisuuteen.

Sormustautumisiin liittyy niin hurjasti kaikkea sellaista, jota mun on oikein pitänyt pohtimalla pohtia, ennen kuin allekirjoitan. En mä nyt edelleenkään allekirjoita kaikkea. Mutta onpahan pohdittu. Ainakin neljä vuotta. Suurin mörkö mulle on ollut sitoutuminen ja traditionaaliset hääpaineet. Sitoutuminen kuulostaa siltä, että ihminen sidotaan kiinni, kiinteästi, poispääsemättömästi. Sellaiset asiat, jotka voi ottaa mukaan, ovat turvallisia, mutta sellaiset, jotka sitovat mut johonkin (liika omaisuus esimerkiksi) tuovat ihmeellistä ahdistusta. Kesti aika kauan ennen kuin tajusin, että Mieshän on sellainen, jonka voi ottaa käsipuoleen ja mukaan matkaan – minne sitten kulkeekin tai vaikka ei kulkisikaan minnekään! Parisuhteellisuusteoriani mukaan olen sitoutunut maailman parhaaseen matkakumppaniin.

Näistä parisuhteellisuusteorioista ja hääuteluista ei olla laskeuduttu tammikuun myötä yhtään sen helpompaan aiheeseen. Projekti Vuokra-asunto hyvältä sijainnilta on käynnistetty opiskelijakämpän vuokrasuhteen loppuessa kesän korvilla. Ensimmäiset asuntonäytöt on koettu ja hakemuksia täytelty urakalla. Nettivahti bingaa monta kertaa päivässä sopivia kohteita. Tämä sopivan asunnon etsintä on kuin mitä parhainta lottojännitystä. Peliin laitetaan milloin enemmän, milloin vähemmän ja aina pääsee jännittämään tärppääkö. Tänään näin niin ihanan asunnon, että teki mieli halata sen seiniä ja vuokraajaa: ota meidät! Varsinainen loton jättipotti! Vaan kuten muissakin näytöissä, oli tässä näytössä miljuuna ihanaa nuorta ihmistä, joten sillä lottoprosentilla mennään.

Asuntoehdotuksia vastaanotetaan!

 

keskiviikko, Tam 13 2010 

1 sakajo 11:13 pm

Vuoden aluilla on taipumusta tällaiseen pintaliitoon. Olen innostunut monesta, ryhtynyt jokuseen asiaan ja selvitellyt sen miljoona vaihtoehtoa elämälleni. Sanat vain tuntuvat olevan jotenkin olevan hukassa. Niin monta rautaa tulessa mielessäni, etten oikein osaa sanoa. Perhe, lähipiiri, työ, keskeneräiset opinnot, asunnonvaihto, kesälomat, raha-asiat, kuntoremontti, kaikki.

Tänään olen rampannut yliopiston kirjastoon, hosunut töissä, ottanut selvää kantakaupungin vuokrakämpistä ja kotiin tullessani joutunut keskelle italialais-afrikkalaista ajotilannetta* sekä leiponut, kokannut ja suunnitellut tulevaa. Mistään ei kuitenkan tunnu tulevan valmista. Sukan kantapääkin piti ehtiä lopetella tänään. Lievähkösti tipaton kuukausikin töppäsi sen puolessa välissä arki-iltatissutteluun nautinnonhalun nimissä. Suunnitelmia on enemmän kuin aikaa ja rahaa – osa suunnitelmista vaatisi myös motivaatiota, josta en oikein tiedä.

* Kotibussireittini kulkee erästä hyvin kapeaa katua, jonka molemmin puolin on yleensä parkkeerattu yksityisautoja. Tänään bussin kurvatessa vauhdilla katua meinasi tulla nokkakolari kuorma-auton kanssa. Tovin jos toisen autot seisoivat vastakkain ja arpoivat kumpi peruuttaa. Bussi-kuskin vedotessa julkiseen kulkuneuvoon, alkoi kuorma-auto peruutella vaivalloisesti. Aina kun tiestä tuli puoli metriä vapaaksi, puski kuski bussin nokan eteenpäin kohti kuorma-autoa. Ehtaa periksi ei anneta -asennetta ja silkkaa kuolemanpelottomuutta liikenteessä. Vaan olinpahan ajoissa kotona!

 

Tilinpäätös lauantai, Tam 9 2010 

1 sakajo 4:12 pm

Jahas, ehkä sitä voisi näin kolmannen kerran täyttää itselleen muistiin missä nyt mentiinkään.

Tsekkailtuani arkistoja läpi, huomasin toivoneeni edellisvuosina, että elämä ei olisi yhtä silppuista. Täytyy myöntää, että tuo toive on täyttynyt. Silppuisuuden on korvannut tasapaksuus – ja onko tääkään nyt niin kivaa, mä vaan kysyn :/ Muutoin luulen pyöriväni melkoisen samoissa sarjoissa kuin ennenkin, pitäähän ihmisen elossa ja olossa olla jotakin jatkuvuutta.

Kun tämä on täytetty, voisi olla hyvä hetki koota myös neulesaldonsa. Sitä odotellessa.

Vuosi 2009

1. Mitä sellaista teit vuonna 2009, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Menin kihloihin, suoritin opettajan pedagogiset opinnot ja olin pitkäkestoisesti kokopäivätöissä, jotka eivät ole kesätöitä tai harjoittelua. Jatkoin neuleinnostustani, josta on näköjään jo tullut tapa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Pyh.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Laskin kaveri- ja tuttavapiiristä 5-10 tapausta. Plopplop.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei.

5. Missä maissa kävit?
Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Maltalla. Turussa rakkauslomalla.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2010, jota puuttui vuodesta 2009?

Eipäs tule mitään mieleen. Kaikkea ei voi sanoa ääneen, muuten ne toiveet ei toteudu.

7. Mitkä vuoden 2009 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Tässä vaiheessa muistan toki vielä päivän 19.12. mutten ehkä enää ensi kesäkuussa.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi vuonna 2009?
Oliko niitä? Jaksoin tehdä eväitä töihin, enkä sortunut huonoon valmisruokaan kuin ehkä viitisen kertaa koko vuonna!

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Takaliston ja keskivartalon pyöristyminen.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Vasemman koiven krempat sen kuin jatkuvat. Kävin jopa kirurgisella lääkärillä. Ei kuulemma ole vaivaa.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Lomamatka Maltalle marraskuussa, suosittelen muillekin pientä lämpö- ja valohoitoa tuohon aikaan vuodesta :)

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Oikeasti huvittunutta vai surullisella tavalla huvittunutta? Oikeasti huvittunutta ehkä edelleen Miska-kissan :)

13. Kenen käytös masensi?
Politiikkojen, muutamien lähipiirin ihmisten myös.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Itseeni.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Olenko kadottanut kyvyn olla tosi innostunut vuosien myötä, kun mitään ylitsepursuavaa ei tuu mieleen.

16. Mikä laulu / levy tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2009?
Madeleine Peyrouxin levyä on tullut luukutettua, lähinnä kai siksi, että sillä on rentouttava vaikutus iltaisin kotona.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

b) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi

c) rikkaampi vai köyhempi?

Suhteellisesti katsottuna kai samoissa opintotukien takaisinmaksun jälkeen

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Jotain hyödyllistä? Olleeni sosiaalisempi? Jumpanneeni enemmän!

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Juoneeni viiniä, joka kertyy vyötärölle

20. Kuinka vietit joulua?
Sukuloiden

22. Rakastuitko vuonna 2009?
Muutamaan hyvään punaviiniin

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Perinteisesti tarkasteltuna nolla.

24. Mikä oli suosikki-tv-ohjelmasi?
Yllätin itseni useampana maanantaina tuijottamasta Sinkkuelämän uusintoja!

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Noup.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Hm. Lukupiirikokemukset ovat olleet ihan jees, ei mitään maatajärisyttävää.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Pysyttelin vanhoissa hyvissä.

28. Mitä halusit ja sait?

Opettajan pedagogiset suoritettua. Töitä. Nätin uuden korun (kihlautumista mä en kai ehkä niin tainnut haluta).

29. Mitä halusit muttet saanut?
Opintojen kadonneesta langasta kiinni.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Oli monia kivoja, ei yhtään suosikkia.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Kakskytseittemän. Menin töihin ja illalla tapaksille ja keikalle ystävien kera.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?

Ainahan sitä on jotain takaa-ajettavana, mutta tuleeko sitä koskaan tyytyväisemmäksi?

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2009?

Ladylikempi kuin ennen muinoin

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Syvään hengittäminen.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Mikään poliittinen asia ei oikein herättänyt positiivisella tavalla mielenkiintoani. Uskoni politiikkaan horjuu vakaasti.

37. Ketä ikävöit?

Vanhoja ystäviä.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?

Kesän tanssiproggiksen jälkeen tutuiksi on tullut muutama ihan kiva tyyppi :)

 

Seuraava sivu »